Nyt on häämatkakin takana ja arki jatkuu taas kovaa vauhtia. Matka oli ihana, mutta harvoinpa ne matkat hirveitä on ;)

Oltiin siis Sisiliassa Taorminassa. Siellä oli niiiiiin upeet maisemat, ettei oo tosikaan. Joka puolella kukkia ja puita. Kaupunki oli vuoren rinteessä, joten rappuja sai aina kiivetä ja joka suuntaan, mutta sen takia oli mielettömät maisematkin. Hotelli oli mereen viettävässä rinteessä, uima-allas poispäin kaupungista. Siellä oli ihanan rauhallista, kun oli vielä vähän turistejakin. Lintujen laulu vaan kuulu, kun pötkötteli altaalla ja tuijotteli vastapäisen rinteen viidakkomaista kasvustoa.

Sää oli suomalaiselle näin talven jälkeen melko sopiva, 24-28 astetta. Parina päivänä oli pilvistä, mutta silti lämmintä. Vähän väriäkin saatiin pintaan, mutta ei paljoa. Mut toisaalta se ei nyt ollukaan reissun päätavoite. Ihanaa oli myös se, että yöllä ei ollu kuuma. Mä oon usein etelässä nukkunu huonosti sen takia, että heräilee siihen kuumuuteen. Ja jos on ilmastointi päällä, niin joko se pitää liian kovaa ääntä tai sitten on liian kylmää. Nyt oli juuri sopivaa ja mä nukuin joka yö ihanan sikeästi. Siellä oikeen hermo lepäs häähumun jälkeen.

Ruoka oli hyvää, samoin viini ja jäätelö. Vedettiin koko viikko pasta-pizzalinjaa :) Yhden kerran maistoin grillattua miekkakalaa, kun opas sitä kehui. Ihan jees se oli, mutta ei mulle tullu tarvetta syödä sitä joka ilta. Ehkä mä en vaan oo sellanen kalansyöjä. Pastat ja pizzat oli joka paikassa hyviä, joissain paikoissa lisäksi erittäin hyviä. Punaviiniä otettiin aina sellanen puolen litran karahvi, kun se oli paikallista ja siksi edullisempaa. Jäätelöt oli ihania, siis kun ostettiin sellasista jäätelöpaikoista kuppiin tai vohveliin. Opas sanoi, että ne tekee jäätelöt ite joka paikassa ja sen takia ne on joka paikassa vähän omanlaisiaan. Parhaita kokemuksia oli mansikka- ja persikkajäätelöt. Slurps.

Hotellin aamupala on myös mainitsemisen arvonen. Tarjoilija kysy sinne mennessä, että otatteko kahvia ja sitten pöytään tuli kahvi- ja maitokannut. Pääteltiin, että pitää laittaa puol kuppia kahvia ja puol maitoa, kun todettiin että kannut on samankokoset. Mutta piru, että oli hyvää kahvia! Sitten siellä oli mehupuristin, jolla olis saanu ite puristaa appelsiineista mehua. Mä kokeilin kerran, mut siitä tuli niin vähän mehua ja paljon "roskia" lasiin, että tyydyin henkilökunnan puristamaan mehuun. Siitä oli roskat siilattu pois. Tokana aamuna huomattiin, että siellä oli skumppaakin tarjolla! Muutamana aamuna sitten otettiin sitä lasilliset. Luksusta... Normaalien leipien ja nakkien ja murojen ja jugurttien lisäks oli sitten vielä makeeta syötävää, eli kakkua ja croissantia ja muffinsseja sekä hedelmänpaloja. Parina aamuna oli tuoretta ananasta ja voi vitsi että oisin voinut vetää sitä ihan määrättömästi... Ja tästä kaikesta syömisen hehkuttamisesta varmaan voi arvatakin, että paino lisääntyi pari kiloa matkan aikana... Mut en jaksa surra sitä, koska niin oli hyvät pöperöt kaikinpuolin.

Sinänsä ei tehty siellä mitään ihmeellistä paitsi käytiin Etnan retkellä. Sieltä oli kans komeet näkymät. Otin muutaman sellasen laavakiven mukaan kotiin viemiseks, kun ei ne paina juuri mitään. Hitto, kun olis ollut joku pullo siellä mukana. Opas sano, että kannattaa ottaa sitä hiekkaa mukaan ja sirotella kukkapenkkiin, niin kukat kasvaa hyvin. On kuulemma niin ravinnepitosta. Tiedä sitten, toimisko se täällä Suomessa asti. Pari kätköä käytiin ettimässä sieltä ja löydettiinkin. Kokeiltiin vaijerihissiä ja käytiin kreikkalaisessa teatterissa, joka on 2000 vuotta vanha. Siellä olis pitäny olla kyllä joku opas kertomassa, kun tolleen ittekseen ei hirveesti saanu niistä raunioista irti. Mut sekin oli taas mäenpäällä (no, mikä siellä ei olis paitsi meri), joten näkymät oli huikaisevat. Yks kiva paikka oli heti hotellin vieressä: kaupungin puutarha. Se oli tosi kivasti laitettu ja siel oli lintuja ja kaloja. Kissojakin pötkötteli välillä kukkapenkeissä. Useesti halusin tulla sen läpi takasin hotellille. Hyvin saatiin aika kulutettua syömiseen, yleiseen haahuiluun ja altaalla pötköttelyyn.

Hintataso oli ruoissa lähes Suomen tasoa. Viinitkin oli pullottain ostettuina lähellä Suomen ravintoloiden hintoja. No okei, halvimmat oli 15e pullo, mut monet oli 25 eurosta ylöspäin. Paikallinen viini taas oli noin 6e puol litraa ja se oli hyvääkin, joten me piheinä juotiin melkeen aina sitä. Vaatekaupoista useimmat oli merkkiliikkeitä ja pieniä putiikkeja, joten hinnatkin oli sen mukaset. En käyny yhdessäkään niissä sisällä, kun ikkunasta jo selvis hintataso. En esim. oo valmis maksamaan varvastossuista 80 euroa, vaikka niissä glitteriä oliskin. Saattaahan se olla, että ne on hyvää italialaista tekoa, mutta silti en maksa. Tai bikineistä 250e oli myös melko rasvanen hinta. Varsinkin, kun luulen, että ne bikinit ei hirveesti uimista edes kestä. Mutta löydettiin hotellin kulmilta kiinalaisten pitämä kauppa, josta löysin hameen, t-paidan ja mekon yhteensä 47 eurolla. Tyttärelle ostettiin tuliaiset Hello Kitty-kaupasta ja hyvin kelpas.

Mä mietin jossain vaiheessa, että tuleekohan sellanen olo että kyllästyy toisen naamaan, kun on 24/7 yhdessä. Mut ei tullu. Me ei ees taidettu kinastella mistään koko viikon aikana. Ei sillä, että kotona kinattaisiin koko ajan. Siellä oli vaan jotenki niin kokonaisvaltasen rentoutunu olo. Ja nyt on ihana fiilis, kun ei oo mitään stressattavaa eikä tekemättömiä hommia, joilla olis tiukka deadline. Ja vaimona olo tuntuu edelleen kivalta ;D