Olipas mukava viikonloppu ja rentouttavakin. Eka viikonloppu kuukauteen, ettei ollut mitään reissua tiedossa eikä tiukkoja aikataulujakaan. Perjantaina käytiin ensimmäistä kertaa katsomassa kaverin kissanpentuja. Ne oli kahden viikon ikäisiä ja niiiiin suloisia, vaikka olivatkin tosi avuttomia. Silmät niillä oli jo auki, mutta ei ne tainneet hirveesti vielä mitään nähdä. Ainakaan pitkälle. Ja kävellä eivät osanneet, vaan mönkivät eteenpäin ja törmäilivät toisiinsa. Hauska niitä oli katella :)

Lauantaina käytiin Jumbossa ostamassa kenkiä ja sukkia tytölle. Mun ei pitänyt ostaa itselle mitään, ei ainakaan kenkiä koska niitä on joka tarpeeseen. Mutta sitten Cittarista löytyi niin edukkaat kengät (noin 15e) ja ne oli niin kivannäköiset, että pakkohan ne oli ostaa pois kuleksimasta... Ne on sellaset balleriinatyyliset. Kaukaa katsottuna näyttää, että niissä on mustalla pohjalla värikkäitä kukkia. Kun sitten katsoo lähempää, huomaa että eihän ne mitään kukkia ole vaan pääkalloja :D Ja sateenvarjot ostettiin kanssa molemmille. Tytölle Helinä-keijuvarjo ja mulle keltanen, jossa oli ihania piirrettyjä krokotiileja ja kaloja yms. Ajattelin että se piristää sitten sateella, kun on muuten harmaata. Illalla käytiin mummolla puusaunassa saunomassa. Mielettömät löylyt, vois sanoa! Ja mummoa oli mukava nähdä. Pitäisi vaan käydä useammin, kun ei matka kestä puolta tuntiakaan. Mummo on kuitenkin jo yli 80vee, että ei sille ikuisesti pääse kyläilemään. Nyt pitäisi käydä, kun hän on viel elossa. Mulle harmittavan usein käy erilaisten asioiden kanssa niin, että lykkään niitä kunnes on liian myöhäistä. Pitäisi siirtyä sitku-elämästä nytku-elämään. Mutta vaikeeta se on. Senhän huomaa jo sanamuodosta "pitäisi"...

Sunnuntaina kävin tädillä kylässä, kun mun serkku oli siellä käymässä. En oo nähnyt tätä serkkua varmaan kymmeneen vuoteen, vaikka asuu vaan parinsadan kilsan päässä. Aikoinaan oltiin kymmenisen vuotta tiheässä kirjeenvaihdossa, mutta sitten se vaan jotenkin jäi. Tuli työt ja perheet ja kaikki. Muistan, että kirjoteltiin tosi monisivusia kirjeitä. Niitä oli ihana kirjottaa ja ihana saada. Nykyaikana on harmi, kun ei enää tuu kirjeitä läheteltyä. Eikä oikeen sähköpostillakaan tuu laitettua sillä tavalla kuulumisia, kun ennen kirjeellä. Just duunikaverin kanssa puhuttiin, että ei ihmiset enää lähetä edes synttärikortteja, kun tekstiviestillä vaan muistetaan. Siitäpä tuli mieleeni, että kauempana asuvalla kaverilla on huomenna synttärit. Jos yllättäisi sen ja lähettäisikin kortin! Se menee kyllä myöhässä perille, mutta on varmaan silti kiva ylläri. Mutta alkuperäiseen asiaan: serkkua oli todella mukava nähdä. Se oli samannäköinen kuin aina ennenkin ja meillä lensi läppä tosi hyvin, vaikka ei olla aikoihin nähty. Se piristi henkisesti ihan mielettömästi. Pitäisi muutenkin enemmän kyläillä, mutta tää asiakaspalveluduuni imee musta kaikki mehut niin, etten välillä halua nähdä ketään työpäivän jälkeen. Olis kiva vaan sulkeutua makuuhuoneeseen lukemaan kirjaa itsekseen. Kuitenkin se ehkä parantais mun jaksamista, jos yrittäisi olla sosiaalisempi.

Nyt huomaa, että se diagnosoitu työuupumus rupeaa näkymään. Tai sitten se on vaan lomantarvetta. Aamusin en meinaa päästä sängystä millään ylös. Herään kyllä kellonsoittoon ja on suht pirtee olo. Sitten tulee työpäivä mieleen ja tulee sellanen olo, että en halua nousta enkä jaksa. No sittenhän mä nukahdan uudestaan ja nukun yleensä lähemmäs puol tuntia lisää. Töissä suoraan sanottuna vituttaa tai ehkä ennemminkin masentaa. Sitä ei jaksaisi yhtään asiakasta, vaikka ei tämä heidän vikansa ole. Odottaa vaan että pääsisi kotiin. Mä oon lisäksi tosi pahvipää nykyään. Tuntuu, etten muista mitään jos en kirjota sitä spriitussilla otsaan suunnilleen. En aio hakea uutta työtä ennekuin vasta loman jälkeen. En jaksa stressata sellaisesta nyt. Mutta ei tämäkään kyllä kivaa ole. Työkaverit on ihania, sen avulla tätä jaksaakin. Mutta työ itsessään jotenkin tökkii ja usein tuntuu että multa odotetaan enemmän kuin mitä pystyn antamaan. Oon lohduttanut itseäni sillä, että tämä on vaan työtä ja enintään ne voi antaa mulle potkut ;)