Tää on ihan kauheeta. Mä oon koukussa Facebookin Mafia Warsiin. Rupesin pelaamaan sitä, kun kaveri pyys mua liittymään sen mafiajengiin. Eka aattelin, että onpa tylsää hiiren näpyttelyä. Mutta nyt kun siinä on päässy korkeemmalle tasolle, niin rupee oleen mielekkyyttäkin enemmän. Sitä ei onneks pysty pelaamaan koko aikaa, kun energiat aina loppuu rötöshommia huhkiessa. On tää hirveetä. Aurinko paistaa ulkona ja mä nysvään täällä koneella vaan.

Mutta en mä tähän koneelle tullu Mafia Warsin takia vaan kirjottamaan meidän vihkipuheen loppuun. Taisinkin onnistua siinä, kun kerrankin sai rauhassa keskittyä ja oli vireys kohdillaan. Iltasin ei oikeen toi ajatus enää kulje. Isäntä sano, että turhaan mä siitä puheesta stressaan, että ei sitä kukaan kuitenkaan kuuntele. Tosi rohkasevaa. Enkä mä sitäpaitsi sitä puhetta niille vieraille kirjota, vaan meille. Mä haluan, että se vihkijä puhuu niin että sillä on mulle ja isännälle merkitystä, kun nyt kerrankin saa ite vaikuttaa asiaan. Papit vissiin pruukaa ite kirjottaa puheensa ja se on sitten herran hallussa, että mitä tekstiä sieltä tulee. Nyt mä tiedän tasan tarkkaan, mitä tekstiä tulee ja missä järjestyksessä. Luin sen ääneen ja otin aikaa: noin neljä minuuttia kestää vihkiminen. Eipä kerkee kyllästymään

Jos ny yrittäs repiä ittensä irti koneelta ja mennä ulkoilemaan. Jos vaikka mopolla lähtis liikenteeseen.