Viikonloppu meni hyvin. Perjantaina sain siivottua ja tehtyä kaverille 30v-kortin. Mun piti vaan alottaa sen tekeminen, mutta inspiraation kourissa väänsin sen loppuun asti. Nyt odotellaan vaan, että lahjakortti kolahtaa postilaatikkoon. Sitten ei tarvitse enää ressata sen suhteen.

Lauantaina ja sunnuntaina mentiin tytön kanssa auttamaan kavereita niiden tontille. Ne rupeaa rakentamaan taloa ensi keväänä. Nyt oli kaadettu puita, joita talon isäntä sahasi pölleiksi ja me kannettiin pöllejä sivummalle kasoihin. Voin sanoa, että nyt tuntuu kädet siltä, että jotain on niillä tehty. Mä kokeilin myös heitellä niitä pöllejä alamäkeen ja se oli oikeestaan aika vapauttavaa. Kokeilin heittää myös niin, että karjuin täysillä ja kyllä lensi pitkälle! En mä enää ihmettele, miksi keihäänheittäjät huutaa kitarisat väpättäen aina kisoissa  Tollanen olis loistava agressionpurkukeino esmes työpaikalle. Tai kotiin takapihalle. Pysyis naapuritkin kauempana, kun pöllit kimpoilis nurmikosta emännän karjunnan säestämänä...

Sunnuntaina hain sadannen kätköni matkalle sinne tontille. Kyllä oli hienoa. Mun mielestä siinä olis pitänyt rumpujen päristä ja fanfaarien soida. Juhlistin mä sitä vähäsen sitten iltapäivällä, kun tultiin tontilta kotiin. Mentiin Rossoon syömään koko perhe ja mä otin juhlan kunniaksi lasin punkkua ruoan kanssa. Usein en raaski. Oikein villiksi heittäydyin, hah!

Loppuilta meni pelatessa tytön kanssa Buzzia ja Singstaria laulaessa. Mä voitin Buzzissa molemmat pelit, mutta sillä ei voi hirveesti retostella. Ei oo kovin vaikea peitota 7-vuotiasta, joka on just oppinut vähän sujuvammin lukemaan