Jösses, mitä vaakakiitoa on ollut tää viikko  Niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Eilen oli vielä hirveä stressi töistä päästessä, mutta sitten asiat rupes järjestymään yksi kerrallaan. Nyt ei enää ole stressattavaa. Tänään kun pääsee kotiin, niin pesukone jyrräämään ja punaviinilasi nokan eteen.

Mun kauhuskenaario ei onneksi toteutunut. Kävin viiniostoksilla jo maanantaina, että vältän sen pahimman ruuhkan. Ostin sen verran, että varmasti riittää ja jää ylikin. Tai en tiedä, jääkö ylikään. Isäntä on sellanen loppasuu ja se on ollut siellä nyt päivät kotona = sillä on aikaa lipitellä punkkua lumitöiden lomassa.

Ihanaa, kun on lunta, vaikka sitä nyt on jo melkeen liikaakin. Aamulla oli lievästi haasteellista päästä töihin. Onneksi ei ollu paljon muuta liikennettä. Sai rauhassa lipsutella menemään. Meinasin töihin tullessa liukua autolla päin sellasta parkkikorttikonetta. Onneks vauhti pysähtyi just viis senttiä ennen sitä. Ei mulla ollu edes vauhtia juuri mitään. Oli vaan niin pirun liukasta/möhjöstä.

Huomenna mummolle. Onneksi sinne ei oo pitkä matka. Ei oo mukava ajella ylimäärästä tollasella kelillä. Mulle pamahti tähän vielä joku silmätulehduksen tyyppinenkin. Kävin työpaikkalääkärillä ja mun ainoa huolenaihe oli se, että voinko mä mennä huomenna joulusaunaan. Voin. Mulle tekis muutenkin tiukkaa olla saunomatta. Saati sitten jouluna.

Ei muuta kuin oikein ihanaa, rauhallista, rentouttavaa, lämminhenkistä ja sanalla sanoen loistavaa joulua kaikille!