Taas on tiistai ja taas tympii. Maanantaina angstaa ja tiistaina tympii. Ei oo mikään päivä hyvä  Ehkä huomenna on jo kivempaa, kun on keskiviikko, eli on kaks päivää viikonloppuun. Tätäkö tää on elämän loppuun asti? Tai eläkeikään? Nykymenolla nuo taitaa kyllä olla yksi ja sama asia. Onneksi pääsee puolen tunnin kuluttua kotiin. Siellä odottaa niinkin kivat puuhat kun kokkaaminen ja pyykinpesu. Jessss. Tuskin maltan odottaa.

Muuttoon tuntuu olevan vielä valovuosia. Toisaalta panikoin välillä, että ei saada tavaroita pakattua ajoissa. On meillä jo lähemmäs parikymmentä laatikkoa pakattuna pitkin kämppää, mutta en oo käyny läpi vasta kun olohuonetta ja osan keittiötä. Loppuhuoneissa ei ole hirveen paljon tavaraa (tai niinhän mä luulen nyt), mutta tytön huone on kyllä yks iso rojuläjä. Osan se on jo ite pakannut, mutta voitte arvata kuinka taloudellisesti 8-vuotias osaa tavaroita pakata... Ja se varmaan kerää kaikki roskatkin mukaan... Viikonlopuksi se on onneksi lähdössä mökille mun vanhempien kanssa. Jos sillon sais rauhassa käydä läpi sen huonetta vähän rankemmalla kädellä. Sillä on aivan liikaa tavaraa, mutta mistään se ei haluaisi luopua. Pitää hankkiutua eroon sellasesta ylimääräsestä nyt, kun se ei ole kotona. Tuskin hän osaa kaivata tavaroita, mitä ei muista omistavansakaan.

Jaa mutta, painetaas vielä vähän hommia, niin saa sitten hyvillä mielin lähteä kotiin.