Nyt on sitten neitsyys mennyttä. Nimittäin Facebook-neitsyys. Avasin sen viime perjantaina työkaverin avustuksella. Totta puhuen mut melkeen pakotettiin se avaamaan  Syy, miksi halusin sen tehdä, on se että pääsee katsomaan kavereiden kuvia sinne. Ajattelin, että en halua montaa kaveria siellä kerätä, mutta niitä on noin neljäkymmentä tällä hetkellä. Pitäähän siihen saada työkaverit ja omat kaverit kuitenki. En jaksa edes vielä ettiä, löytyiskö sieltä vanhoja luokkakavereita tms. Yhden kaveripyynnön ignorasin, kun se on töiden kautta tuttu, mutta ei mikään kaveri. En halua, että se ihminen pääsee kattomaan mun valokuvia. Jos siis joskus saan sinne niitä laitettua...

Mulle ei oikeen ole auennut Facebookin funktio. Siis kaikkihan selitti, että se on niin hyvä tapa pitää yhteyttä kavereihin. Tuohan on vaan tuollasta pinnallista yhteydenpitoa. Joku kirjottaa statukseensa, että duuni kyrsii ja sä voit sitten klikata että Likes. Jos oot oikein viitseliäs niin voit kommentoida sitä muutamalla rivillä. Ehkä se ei oo mun juttu, mut yritetään nyt jonkun aikaa totuttautua sinne.

Ja sitten: oon menossa kahden viikon päästä ottamaan rakennekynnet! Uuuh. Ihan häiden takia otan ne, mutta se nainen suositteli ottamaan kynnet jo nyt, että niille tehdään huolto just häitä edeltävänä päivänä. Silloin niiden pitäis olla parhaimmillaan. Mä en kyllä oo mikään kynsi-ihminen, joten saa nähdä otatanko ne pois häiden ja häämatkan jälkeen. Riippuu miten helppoa niillä on selvitä mun elämästä. Pitää laittaa jotain koristeluja sitten häitä varten. Vaikka dimangeja tms. Tytär oli ihan innoissaan, kun kerroin sille. Se sano ottavansa sellaset heti kun saa. Ja tytär on siis 8 vee.  Mutta se on niin ladylike muutenkin verrattuna muhun. Osaa laittaa ite tukkansa paljon nätimmin kun mitä mä osaisin... Se on meiän rinsessa.