Onpa tää päivä mennyt nopeesti. Duunipäivä meni niin, että vips vaan. Mutta sehän on aina positiivista

Kotona järkkäsin pienimuotoset Halloween-partyt tytölle ja sen kahdelle kaverille. Meil oli limpparia, poppareita ja keksejä. Halloweeniä oli pääkallo-ilmapallot, tummanpunanen pöytäliina ja pimee keittiö. Pöydässä oli tietty kynttilät, että näki syödä. Hauskaa niillä näytti olevan. Ilmapallot on aina hittijuttu. Niitä on kiva puhaltaa ja päästää irti sen jälkeen. Kivasti pörisee ilmat pihalle. Ton ikäisiin näyttää pieruhuumori purevan kympillä.

Äsken kävin taas puolen tunnin kävelylenkillä. Jos sais siitä suht säännöllisen tavan. Mun on pakko saada ruhoani vähän kiinteempään kuntoon. Tilasin Henkkamaukasta vaatteita ens kesää varten. Ja piru vie, taas sai tilata kokoa isommat kun viime keväänä! Perhanan perhana. Ja yhtään ei lohduta tieto siitä, että mitä vanhemmaksi käy, sen vaikeampi kiloja on karistaa. Välillä tulee sellanen olo, että hemmetin hemmetti, en syö viikkoon yhtään mitään. Mutta eihän siinäkään mitään järkeä olis. Hassua, että toisaalta mun kropassa on osia joihin oon hyvinkin tyytyväinen. Ja sitten taas toisaalta osia, jotka todella kyrsii. No lähinnä se on tuo vatsamakkara, joka kyrsii. Sen nimi on Irmeli  Duunikaveri on nimennyt alavatsansa Anneliksi, niin mä aattelin että mun vatsamakkara voisi sitten olla Irmeli. Aina voi suhtautua asioihin huumorilla... Rintojani en oo nimennyt. Jotkut kuulemma harrastaa sitäkin.

Joopa joo. Nyt telkkariin ääreen vähäksi aikaa ja sitten ajoissa nukkumaan. On sitten virkeenä työpaikalla taas huomenna. Jee.