Nyt on kyllä niska vasemmalta puolelta niin jumissa, että ei oo tosikaan. Kättä kun heiluttaa edestakasin,  niin lapaluusta kuuluu mukava pauke ja rutina. Ja se on jumissa puoliväliin pääkoppaa asti.

Luultavasti tää johtuu siitä, että meidän työpistettä vastapäätä on ulko-ovet, joista ramppaa kokoajan ihmisiä edestakaisin. Viima puhaltaa suoraan tähän mun kohdalle. Nyt, kun soitettiin asiasta, ovet on laitettu ristikkäin avautumaan, eli veto ei suoraan käy tähän.

Tähän jumiin se ei kyllä enää auta. Onneksi mulla on varattuna hieroja tänään. Toivottavasti tää ei oo tulehtunut, että se pystyy hieromaan. Isäntä hieroi tätä eilen ja siitä olikin vähäksi aikaa apua. Luin eilen jotain vanhaa iltapäivälehteä, jossa oli juttu aivokalvontulehdukseen kuolleesta pojasta. Siinä puhuttiin niskan jäykkyydestä yhtenä oireena ja mähän olin heti, että nonniin nyt se on menoa. Luultavasti pitäis vaan olla muitakin oireita, eikä mulla ole. Ei oo kuumeinen olo eikä edes flunssanen eikä ole mitään tummia patteja/jälkiä iholla. Että ehkä tää ei kuitenkaan ole sitä...

Eilen illalla jouduin oikeen särkylääkkeen ottamaan, että pysty menemään nukkumaan. Ja mä syön lääkkeitä tosi harvoin. Ainoastaan silloin jos on ihan pakko. Nyt oli sellanen pakko-olo. Ärsyttävää, kun mua ei yleensä vaivaa juuri mikään ikinä.