Nyt on takana kaksi ensimmäistä työpäivää uudessa työssä. Täytyy myöntää, että tuo siivoominen on raskasta työtä. Mutta on se vaan ihanaa olla töiden jälkeen pelkästään fyysisesti rasittunut. Stressiä ei ole, eikä tarvii joka aamu miettiä, että miten hemmetissä sitä selviää taas työpäivästä. Mun uusi pomo on aivan ihana. Ja kysyi multa tänään, että haluanko tehdä töitä kokopäiväisesti. En suoraan sanonut että joo, kun olin tuudittautunut siihen ajatukseen, että olen täällä enemmän kotona tyttöä varten. Mutta hulluhan mä olen, jos kieltäydyn kokopäiväisistä töistä. Ei meidän asuntolaina kuitenkaan pienene, vaikka mun tulot pieneniskin. Kyllä mä taidan huomenna sanoa, että teen mielelläni 7-8 tuntisia päiviä. Ja olenhan mä silti enemmän kotona, koska työmatkat on mitättömät entiseen verrattuna.

Ja sain varattua ajan siihen ultraankin. Pakko se oli, kun vaan stressasin asiasta joka käänteessä ja tunnustelin sitä rintalihasta. Ultra oli tänään ja ne halusi ottaa mammografian samalla. Sain puhtaat paperit, eli rinnassa/rinnoissa ei ole mitään vikaa eikä imusolmukkeissa. Mun vaivani on siis tuki- ja liikuntaelinperäistä ja johtuu ilmeisesti huonosta työasennosta edellisessä duunissa. Tänään huomasin heti koko päivän mopattuani, että se lihas ei ollut yhtään turvonnut. Kyllä vähän hävetti tosin mennä sinne mammografiaan suoraan töistä, kun oli ihan hikisen nihkee olo... Ja jos ketään pelottaa mammografian ottaminen, niin voin sanoa, että se ei sattunu eikä tuntunut edes hirveen ikävältä. Ei ne rinnat niin puristuksissa siinä ole ja ovat vaan muutaman sekunnin kerrallaan. Mua itteä nimittäin pelotti aivan hirveesti, että se sattuu paljon. Ja mikä parasta: Kela korvaa tollasia tutkimuksia tosi hyvin. Oiskohan se maksanut 140e, josta Kelan korvauksen jälkeen maksettavaa jäi 75e ja siihen sisältyy toimistokulut. Nyt on kyllä niin helpottunut olo, ettei tosikaan. Olis pitänyt mennä sinne jo aiemmin, niin en olisi turhaan kuluttanut henkistä energiaa stressaamiseen. Taidan olla vähän hölmö...

Keittiöremontti on jotenkin unohtunut kokonaan uuden työn ja rintastressin takia. Meiltä puuttuu vielä laatat ja sokkelit. Kun laatat saadaan paikoilleen, voi kiinnittää liesituulettimen ja pistorasiat. Nyt on yks tollanen irtopistorasia, että saa kahvia keitettyä. Mutta meillä on liesitaso, uuni ja mikro, eli ruoan saanti on turvattu. Eipä oikeen maistuiskaan noi mikroateriat enää... Kunhan tässä nyt ehtii laattakauppaan, niin ehkä sekin asia etenee. Yhdet laatat tuotiin jo kotiin mallattavaksi, mutta sen väriset ei kyllä käy ollenkaan. Ne oli tummanharmaita, mutta jotenkin niin sinisen sävysiä, etteivät sopineet ollenkaan tuohon tummanruskeeseen tasoon. Mä haluisin jotain oikeen kiven näköstä, mutta oikea kivi on epäkäytännöllinen keittiössä ja jäljitelmät taas näyttää - no, jäljitelmiltä ja halvoilta sellasilta. Jatkamma siis etsimistä.

Nyt pitää syödä taas jotain, kun on edelleen kiljuva nälkä työpäivän jäljiltä. Sitten saunaan ja sitten ehkä lasillinen punaviiniä ennen nukkumaan menoa. Taitaapa tulla uni nopeasti :)