Nyt on takana ensimmäinen viikko uudella työnantajalla. Aikamoista on ollut. Tänään oli eka sellainen päivä, että tein niitä oikeita omia hommia. Ja niitä saikin sitten paiskia enemmän kuin tarpeeksi. Mutta se nyt on vaan tätä alkuhössötystä. Kyllä se tästä rauhoittuu muutamassa viikossa.

Nyt mulla on jo oma pöytä ja tietokonekin. Tunnuksia mulla ei tosin vielä ole koneelle, mutta kaikki aikanaan. Mä oon kirjoittanut jo listaa hommista, mitä pitää tehdä, kun pääsee kunnolla työn kimppuun. Kaikki uudet työkaverit, joita on tässä nähnyt, on olleet tosi mukavia. On oikeesti sellanen tervetullut olo. Ja se tuntuu tietysti hyvältä.

Jotkut meidän vanhat työntekijät stressaa hirveesti siitä, ettei heti osaa kaikkea ja koko aikaa ei ole joku opastamassa. Mä en jaksa stressata, koska ei kukaan voi olettaa, että me heti tiedetään ja muistetaan kaikki. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Toisaalta mä ymmärrän niiden ketutusta, koska maanantaina meille sanottiin, että teitä ei missään nimessä jätetä yksin. No, olosuhteiden pakosta niin on nyt kuitenkin käynyt. Mua se ei haittaa, koska mä mielellään treenailen hommia yksin enkä niin välttämättä tarvii sitä tukea siihen kokoaikaisesti.

Nyt on siis ihan jees-fiilis uudesta työstä. Katotaan, muuttuuko mielipide kevään aikana ja jos, niin mihin suuntaan.

Tänään pitää mennä ajoissa nukkumaan, koska huomenna klo 9 suunnataan auton nokka kohti Tamperetta. Jee!